Saarihyppely tulossa päätökseen

Örössä pääsi nauttimaan aamusaunasta ja -uinnista, saaren nähtävyyksien kiertämisestä ja hyvästä jäätelövalikoimasta ennen kuin kone startattiin uuteen päivään. Tuulta oli reippaasti, mutta matka Schillerille oli suojaisa samoin kuin itse kohde. Schiller saatiin helposti kaiutettua ja poijutettua.

Sukellukset sujuivat hyvin ja jälleen hylyn peräpää, joka on syvemmällä, oli hyvässä näkyvyydessä. Kun kiersi koko hylyn, niin keulaan tullessa alkoi sumupilvi noin 7 metrin syvyydessä. Sukellustoimen jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Vänötä ja ruokailimme matkan aikana.

Vänöseen päästyämme lähdimme vielä kerran Alfred-hylylle ja yritimme paikantaa sopivaa kivenjärkälettä pohjasta, johon voisi saada pysyvän poijun kiinnittymistä varten. Kaksi uutta kandidaattia löytyikin kaiun avulla, mutta niiden soveltuvuuden toteaminen jää seuraavaksi päiväksi.

Vänössä päästiin taas kylkikiinnitykseen ja saunan lämmittämiseen. Osa porukkaa lähti katsomaan Alfred-hylyn keulakuvaa Vänön kappeliin. Metsäpolulla oli valtavasti hyttysiä, niin paljon en muista koskaan nähneeni Vänössä. Hyttysparvi seurasi sinnikkästi kulkijoita. Kannattaa siis varautua kävelyyn suojaavilla ja sopivan löysillä vaatteilla. Pulahdus viereisen hiekkarannan viileään veteen helpotti edes hiukan hyttysten puremien kutinaa.

Ilta jatkui saunomisen ja grillaamisen merkeissä. Viereisen veneen isäntäväki kiinnostui Maijasta ja saimmekin saunavieraita mies- ja naisvuoroillemme.

Nyt on viimeisen leiripäivän aamu ja tiedossa on paluu mantereelle Alfred-hylyn ja kivenmetsästysreissun jälkeen. Maija jää Kasnäsiin ja miehistö vaihtuu. Tämä on ollut kaiken kaikkiaan jälleen kerran upea reissu: kivoja sukelluksia, kirkkaita vesiä, hyppelyä saaresta toiseen ja laitureissa on ollut aina hyvin tilaa Maijalle. Sää on suosinut myös; tämä on ollut sateeton viikko, tarpeeksi lämmin muttei liian kuuma eikä tuuli ole yltynyt liian kovaksi. Tästä riittää taas muistelemista ensi talveksi.