Juhannuksen viettoa kirkkailla vesillä

Tammisaaresta lähdettiin lipumaan etelään ja matkan varrella ohitettiin Dagmarin puisto ja siinä olevan keisarillisen laiturin. Väkeä oli jo uimarannalla nauttimassa aurinkoisesta päivästä. Saavuimme Eggolle ja saimme siitä kaikukuvan. Harmiksemme siinä ei ollut poijua, joten jätettiin sukellus kohteelle väliin.

Tunteja myöhemmin ja lohisalaattia nautittuamme tulimme Hango edustalle. Päätimme poiketa ensin Hauensuoleen sukeltamaan. Paikallahan on Metsähallituksen ylläpitämä vedenalaisen kulttuuriperinnön polku. Vesi oli kylmää ja siten hyvin kirkasta. Lähdimme katsomaan mitä oli poijutettuna laiturilta kaakkoon. Löysimme opasköyden matkan varrella. Keskellä hiekkapohjaa oli hylyn kappale. Suunnistettiin takaisin laiturille ja siitä ohi tutulle kaapelille ja sen alla olevalle Kaapelihylylle. Hylky oli hautautunut syvemmälle mutaan kuin muistinkaan eikä tynnyreitäkään enää näkynyt.

Seuraavaksi suuntasimme Hangon Itäsatamaan. Heinäkuussa Itäsatamassa vierailessa pitää etsimällä etsiä Maijalle sopivaa laituripaikkaa. Nyt oli yllättäen hyvin tilaa, selkeästi juhannusta vietetään muualla kuin kaupungissa. Toinen ja vielä suurempi yllätys oli veden kirkkaus satamassa. Peruuttaessa laituriin pystyi hyvin erottamaan pohjassa olevan hiekan, levät, autonrenkaat, puutarhatuolit yms. mitä satamassa voi kuvitella näkevänsä. Syvyyttä laiturin päässä oli 4 metriä, joten näkyvyys oli erinomainen, tosin veden lämpötilakin oli vain 5-6 astetta. Toimittaja on lähes 30 vuotta käynyt Hangon Itäsatamassa melkein vuosittain, eikä ole koskaan nähnyt sataman pohjaan asti.

Saunomisen ja pizzalla käynnin jälkeen saimme vielä vieraaksemme Sukeltajien jäsenen HH, jolla on oma vene Hangossa. Ilta kului rattoisasti salongissa rupatellessa sukeltamisesta, hylyistä ja yhteisistä tutuista sukeltajista.

Seuraavan etapin määränpää on Kasnäs, josta otetaan kyytiin lisää leiriläisiä. Tuuli on hieman noussut, joten katsotaan pääseekö tällä legillä pinnan alle.