Kasnäsistä Ladogan ja Alfredin kautta Vänöseen

Eilisiltaisen saunomisen ja herkullisen possupäivällisen jälkeen hieman viilempi yö takasi mukavat yöunet.

Virkistyneenä oli mukava nousta aamupuurolle ja suunnata mökiltä Kasnäsin satamaan hakemaan Jarmo ja Lauri mukaan leirille.
Kiinnityimme betonilaituriin, joka on jo vuosia toiminut lastaustarkoituksessa ja nytkin laiturissa oli muitakin veneitä lastattavana.’

Tovi jouduttiin odottelemaan, että edellinen kuorma-auto poistuu laiturilta, että Jarmo sai oman autonsa Maijan viereen kamojen siirtoa varten. Tästäpä joku saaristoristeilyaluksen nuori naispuolinen puosu kävi vinkumassa että kyseessä on heidän paikkansa. Niin tai näin Maija lastattiin ja sen jälkeen siirryttiin toiselle laiturille.
Emme tästäkään menettäneet hyvää pössistä, vaan lähdimme kohti Ladogaa
Matkan aikana Ekku kytki uuden invertterin käyttöön salongin sähköistämiseksi. Eli tämäkään päivä ei mennyt ilman faciliteettien kehittämistä.

Ladogalla ensimmäisenä meni veteen Hannu, Jarmo ja Lauri.

Seuraavaksi Panu ja Ekku kävivät sukeltamassa. Näkyvyys ei ollut ihan parasta mitä kohteessa on ollut tarjolla, mutta kohtuulliset 5 metriä kuitenkin.
Sukellusten jälkeen syötiin spagetti bolognese lounas ja suunnattiin Vänön kupeeseen Alfredille
Keli oli tyyni kuin zen
Alfredilla sukelsivat kaikki Maijalla olleet, paitsi Hannu ja ensin kävivät vedessä Irene, Elena, Jarmo ja Lauri.
Sukellukset sujuivat hyvin ja kun lämpöharppauskerros sijaitsi noin 12 metrissä oli hylyllä kohtuullisen hyvä näkyvyys.
Sukellusten jälkeen Maija siirtyi Vänön satamaan, josta paikka löytyi mukavasti yhteysaluksen varapaikalta. Tämä järjestyi pienen keskustelun jälkeen.


Vänössä ryhmä sukeltajia lähti käymään kappelilla, jossa on muun muassa Alfredin keulakuva ja todennäköisesti myös ankkuri.
Matkalle osui jätski kioski joka ikävä kyllä oli kiinni.

Ensikertalaisille kappelin kävijöille kerrottiin että matkaa olis noin 500 metriä. Tottakai sitä oikeasti on 2,5 kilsaa, joten menihän siinä helteessä tovi että perille päästiin.

Kappelissa sisällä oli harras tunnelma, kun sukeltajat tutustuivat Alfredin keulakuvaan ja katosta riippuvaan votiivilaivaan.

Kappelista suunnattiin sitten hiekkarannalle, joka sijaitsee 50 metriä kappelista ja pitihän siellä käydä uimassa vaikka ei uikkareita tai pyyhkeitä ollutkaan mukana.

Uimisen jälkeen hikinen kävely takaisin Maijalle iltapalalle, joksi muotoutui kanafileet, salaatti ja nuudelit.
Tästä on hyvä jatkaa muutaman virvokkeen jälkeen yöpuulle ja seuraavaan päivään.